Neitsytdekkarini "kahdeksas kuolemansynti" on löytänyt lukijansa, sillä sähköpostia satelee säännöllisesti.
Kommentteja tulee myös pornokauppiailta, jotka eivät ole 100-prosenttisen ihastuneita.
Tappouhkauksia ei onneksi ole näkynyt.
Hauskin yksittäinen kommentti on itsensä kirjasta "löytäneen" henkilön
antama palaute. Hän toivoo, että hänen roolinsa seuraavassa osassa
kasvaisi isommaksi, kenties päähenkilöksi saakka.
Jouduin vastaamaan pilke silmäkulmassa, että seuraavan osan nimi on
"Parittaja", joka hänen kannattaisi ottaa huomioon kun esittää moisia
toiveita. Vastakommenttia ei ole kuulunut.
Kiinnostavaa on ollut havaita maakuntamedioiden kiinnostus, joka on
ollut selvästi suurempaa kuin pääkaupunkilaisten julkaisujen. En tiedä
onko hyvä selitys tai mikään selitys se, että tapahtumat liikkuvat
pääasiallisesti muualla kuin Helsingissä. Joko Helsinki Noir kokee
hylkimisreaktion?
Yhteyttä ottaneille toimittajakollegoille olen voinut sanoa sen, että
jatkossa tapahtumat porautuvat yhä syvemmälle sisäsuomeen, eli
seuraavaksi ruumiita alkaa ilmaantua Saimaan rannoille. Joku on ottanut
elämäntehtäväkseen hukuttaa venäläisiä ilotyttöjä, mutta kuka ja miksi?
Ja miksi savolaisten festivaalikaupunkien poliisivoimat saavat yhtäkkiä
"red alert" -komennon terrorismiuhan vuoksi?
Eipä pureuduta siihen syvemmälti, mutta julistan tässä ja nyt, että
Suomi ei ole vain Helsinki, vaan elämää on myös kehä III:n ulkopuolella.
Ja kesäaikaan enemmän kuin Helsingissä konsanaan.
Joulurauhaa, lukurauhaa ja mielenrauhaa kaikille.
Olkoon joulusi "the best ever".